Kalastajavene rantautui pienen meksikolaiskylän laituriin.
Amerikkalainen turisti kysyi kalastajalta, miten kauan häneltä oli mennyt
saaliin hankkimiseen.
"Ei kovinkaan kauan", meksikolainen vastasi.
"Miksi sitten et kalastanut kauemmin ja enemmän?" kysyi turisti.

Meksikolainen selitti, että hänen pieni saaliinsa riitti hyvin täyttämään
hänen ja perheensä tarpeet.
Vieras ihmetteli: "Mihin sitten käytät jäljelle jäävän ajan?"
"Nukun myöhään, leikin lasteni kanssa ja otan nokoset vaimo kainalossa.
Illalla menen kylälle ja tapaan ystäviäni.
Näppäilen vähän kitaraa ja nautin elämästä."

Amerikkalainen keskeytti: "Minulla on akateeminen loppututkinto Harvardista
ja voin auttaa sinua.
Sinun pitäisi kalastaa pidempään joka päivä.
Sitten voit myydä ylimääräiset kalat ja voit ostaa isomman veneen. Se tuo
enemmän rahaa, ja voit ostaa monta troolaria. Sen sijaan, että möisit kalat
välittäjälle, voit neuvotella suoraan jalostamon kanssa ja ehkä perustaa
oman. Sitten voit jättää tämän kylän ja muuttaa Mexico Cityyn, Los
Angelesiin tai jopa New Yorkiin.
Sieltä käsin voit sitten johtaa yritystäsi."

"Miten kauan siihen menisi?" kysyi meksikolainen.
"Ehkä noin 20-25 vuotta", vastasi turisti.
"Ja sitten?"
"Siitä vasta varsinainen hauskuus alkaa", vastasi turisti.
"Kun kauppa käy, voit myydä osakkeet ja kääriä miljoonia."
"Miljoonia? Entä sen jälkeen?"

"Sen jälkeen voit jäädä eläkkeelle, asettua pieneen rannikkokylään, nukkua
myöhään, leikkiä lasten kanssa, käydä vähän kalassa, ottaa nokoset vaimo
kainalossa, viettää illat ystävien kanssa ja näppäillä vaikka vähän
kitaraa."
- Tony Gladstone